Mitä on eläinhomeopatia?

Homeopatian historia

Homeopatian isänä ja kehittäjänä pidetään saksalaista lääkäri Samuel Hahnemania (1755-1843). Lääkärin koulutus ja silloiset lääkintä metodit eivät olleet saaneet häntä vakuuttuneeksi lääketieteen turvallisuudesta. Hahneman oli vakuuttunut paremman ja toimivamman keinon olemassa olosta. Hän etsi turvallisempaa vaihtoehtoa silloisille lääkkeille, joiden vaikutukset ja toimintatavat olivat kyseenalaisia.

Parempi vaihtoehto löytyikin homeopatiasta, jonka nimi tulee kreikan kielen sanoista homoion=samankaltainen, pathos=sairaus. Tähän Hahneman päätyi itsellään tekemiensä kokeiden kautta.

Mihin homeopatia perustuu?

Homeopatiassa on kolme perusperiaatetta, joiden pohjalta klassinen homeopatia toimii.

1. Yksilöllinen oirekuva. Kaikki ihmiset ja eläimet ilmentävät sairautensa omalla tavallaan. Sama diagnoosi voi ilmetä usein erilaisin oirein, yksilöstä riippuen. Eläimet myös käyttäytyvät sairaudessaan eri tavoin. Tämän vuoksi saman diagnoosin saaneet eläimet, saavat usien eri lääkeaineet. Eläinhomeopatiassa omistajan haastattelu ja kuunteleminen on tärkeässä asemassa.

2. Terveillä ihmisillä tehdyt lääkeainekokeet. Kaikki homeopaattiset lääkkeet ovat käyneet läpi tarkat lääkeainekokeilut, jotka on suoritettu terveillä ihmisillä. Lääkeainekokeissa ilmentyneet oireet on kirjattu tarkasti ylös. Näiden perusteella on syntynyt kullekin homeopaattiselle lääkkeaineelle tyypillinen oirekuva.

3. Samankaltaisuusperiaate. ”Similia similibus curentur”, suomennettuna samankaltainen parannettakoon samankaltaisella. Homeopaattisista aineista valitaan aina mahdollisimman hyvin sairaan oirekuvaa vastaava lääkeaine. Oirekuvaa verrataan lääkeainekokeissa saatuihin oirekuviin.

Miten on mahdollista, että se toimii?

Homeopaattisia lääkkeitä laimennetaan ja ravistellaan/hierretään voimakkaasti tiettyjen kaavojen mukaan, tätä kutsutaan potenssoinniksi. Mitä korkeampi potenssi eli vahvuus on kyseessä, sitä enemmän ainetta on laimennettu. Käytännössä on todettu, että korkeimmat potenssit toimivat tehokkaimmin. Näissä korkeimmissa potensseissa ei ole jäljellä yhtään molekyyliä vaikuttavasta aineesta. Tämä mahdollistaa myös voimakkaiden myrkkyjen käytön homeopaattisesti laimennettuna.

Usein puhutaan veden muistista. Veden rakenteen muutoksia tutkitaan jatkuvasti. Monissa laboratorioissa on myös todettu homeopaattisten lääkeaineiden sisältävän nanorakenteita, niin matalissa kuin korkeissakin potensseissa.

Edellä mainitut seikat antavat mahdollisuuden skeptisyydelle. Miten jokin mitä ei ole voi vaikuttaa. Homeopatian toimivuutta ei voida todistaa kaksoissokko tutkimuksilla, sen toimintaperiaatteiden vuoksi. Yhteenkään sairauteen ei ole olemassa yhtä tiettyä homeopaattista ainetta, joka toimisi kaikille, vaan aine valitaan aina yksilöllisen oirekuvan pohjalta.

Näistä seikoista huolimatta olen saanut todistaa kerta toisensa jälkeen, että homeopatia toimii, kun lääkeaine on valittu oikein vastaamaan oirekuvaa. Minulle on erityisen tärkeää, että näen selkeän vaikutuksen. Malttamattomana ihmisenä haluaisin nähdä vaikutuksen mielellään mahdollisimman nopeasti. Homeopatia on tässä suhteessa kiitollinen hoitomuoto, koska hoitovaste on parhaimmillaan akuuteissa sairauksissa erittäin nopea. Muutoksen voi huomata minuuteissa.

Homeopatia muualla Euroopassa

Vaikka Suomessa homeopatia on vielä melko tuntematon hoitomuoto ja herättää paljon epäluuloja, sen käyttö muualla Euroopassa on hyvin yleistä. Monissa Keski-Euroopan maissa homeopaattisia lääkkeitä on kaikkien saatavilla apteekkien hyllyillä. Jossain maissa homeopatia kuuluu korvattavien hoitojen piiriin (vrt. Suomen Kela korvaus). Saksassa on erikseen olemassa homeopaattisia sairaaloita, joihin voi halutessaan hakeutua hoitoon. Englannin hovissa homeopatia on arkipäivää ja heillä onkin oma homeopaatti. Keskieuroopan maissa ei ole lainkaan tavatonta, että hevosen hoitajalla on purkki homeopaattisia taskussa tai kaapissa. Samaan tapaan mukana kulkevat verijuotikkaat ja muut luonnolliset hoitokeinot, länsimaisen lääketieteen rinnalla.

Homeopatia käytännössä

Tässä pieni esimerkki siitä, kuinka nopeasti voi saada avun homeopatiasta. Varsani teloi jalkaansa, innostuttuaan pukittamaan jalkansa aisan yli. Sisäreidessä oli haavaumia ja ruhjeita, myös liikkuminen oli levon jälkeen hankalaa. Ensiavuksi annoin tietenkin Arnicaa, joka on yleisesti ruhjeisiin käytettävä aine. Tilanne ei siitä juurikaan helpottunut, vaan jalka oli turvonnut ja liikkeelle lähtö hankalaa. Tarhassa juoksentelu onnistui kuitenkin hyvin. Tämä oirekuva vastaa hyvin Rhus tox nimisen aineen oirekuvaa, jolle on tyypillistä kipu liikkeen alussa, mutta jatkettu liike helpottaa tilannetta. Annoin varsalle illalla annoksen Rhus toxia. Aamulla kaikki turvotus oli hävinnyt, haavat oli kuivuneet ja liikkeelle lähtö sekä liikkuminen oli täysin normaalia.

Homeopatia vaatii perehtymistä, jotta sillä saadaan aikaan hyviä hoitotuloksia. Akuutteja tiloja on mahdollista hoitaa myös itsenäisesti vähemmälläkin paneutumisella. Toimiakseen homeopatia vaatii kuitenkin oikein valitun lääkeaineen. Jos aine ei vastaa täysin sairaan oirekuvaa, jää paraneminen savuttamatta, tai vaillinaiseksi, kuten yllä olevasta esimerkistä voi todeta.

Omistajalta vaaditaan kroonisissa tilanteissa kärsivällisyyttä ja sitoutumista, jotta voidaan saavuttaa täydellinen paraneminen. Väärin valitun homeopaattisen aineen säännöllisellä pitkäaikaisella käytöllä, voidaan saada aikaan lääkeainekuvan mukaisia oireita, kuten lääkeainekokeissa.

Oikean aineen ja vahvuuden valinta on ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme todistaa homeopatian toimivuuden. Kun aine ja vahvuus on valittu oikein, homeopatia toimii. Väärin valittu lääkeaine antaa epäilijälle mahdollisuuden todeta homeopatian toimimattomaksi.

Mikäli sinulle jäi kysyttävää, ota yhteyttä!